Pilvilinna joka romahti.

Oon nyt pariin otteeseen saanut viestiä toivepostauksista treeniin liittyen. Oon kokoajan miettiny että miten saisin teille aikaan jonkun treenipostauksen, koska ite oon tällähetkellä henkisesti ja fyysisesti täysin romahtanut. Mun kunto romahti täysin yllättäen, tuntu että joka aamu kun herään voin huonommin kuin edellisenä päivänä. Alkuun ihmettelin kun oon jatkuvasti väsyny ja palelen, saan hirveitä paniikkikohtauksia ja rytmihäiriöitä, sit alko hiukset katkeilemaan ja kuivu kuivumistaan. iho alkoi kuivumaan , alkoi itkukohtaukset ja synkkiin ajatuksiin vajoominen, viimepäivinä mun on ollut tosi vaikeeta pitää edes raivoani hallussa. Saatan kilahtaa nollasta sataan ihan ilman syytä. Mulla ei riitä energia eikä kiinnostus mihinkään. Paino nousee vaikka syön terveellisesti ja monipuolisesti. Mun paino alko nousee jo sillon ku vielä jaksoin käydä salilla, Sillon tää olotila vasta alko romahtaa...

Eilen purskahdin totaaliseen itkuun koska en enään tunnista itseäni, mä en oo tällänen, sillonkin kun olin masentunut olin enemmän järjissäni kuin nyt. Mä oon aina ollut aktiivinen ja reipas, nykyään koirien lenkittäminenkin tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta, kesken lenkin tulee semmonen olo et kumpa pääsin sohvalle istumaan ja olla tekemättä yhtän mitään..

Mun poika jj on ainoo joka pitää mut järjissäni, Jj:n vuoks jaksan joka aamu nousta sängystä käydä ihmisten ilmoilla, leikkiä ja saa mut nauramaan ja hymyilemään. Ilman poitsua olisin tällähetkellä varmaan muumioitunut sängyn pohjalle.

Eilen kilahdin niinpahasti että viskelin vaatteita, itkin ja lähdin kauppaan yöpaidassa, ensinäkään mun tapaista ei oo alkuunkaan etten välittäis miltä näytän kun lähden ovesta ulos.

Mä toivon että tähän löytyy syy, koska mä en kestä tällästä elämää. Mä en pysty hyväksyy sitä että oon saamaton kiukkupussi. Kävin verikokeissa jotka näytti että mulla vois olla kilpirauhasen vajaatoiminta mutta pitää vielä lääkärissä käydä. Toivottavsti sieltä sais jonkun tolkun tähän koska en millään jaksais jos tähän ei löydy nopeesti syytä... 

Mä itse toivon että pääsisin nopeasti taas kuntoon ja treenaamaan, mua harmittaa niin suunnattomasti kun asetin itselleni jopa tavoitteen ja paljon tekemistä tälle vuodelle enkä kykene mihinkään. 

Syksy on mun lempi vuodenaika ja seki meni ohi ilman että kerkesin siitä edes nautimaan.

Kirjoittelen tänne aina sillontällön muutakin kuin reseptejä, ainakun jaksan. 

Toivottavasti saan teille pian sitä treenipostausta ja muitakin kivoja juttuja :)